lauantai 16. maaliskuuta 2013

TODAY I'LL OUTSHINE THE OTHERS







Mun kuvat hyppäsivät kertaheitolla hieman talvisempiin maisemiin kun kotiuduin reissusta! 
Paluu arkeen on ollut raskasta, lieneekö syynä pitkittynyt jet lag, vauhdikas arki vai uudet suunnitelmat, jotka kummittelee mun päässä. Ehkä näiden kaikkien summa.
Musta tuntuu, että kotiin tullessani mikään ei ollut muuttunut, paitsi minä. Tanssitreeneissä totesimme, että mä olen kyllä täällä, mutta mun jalat on vielä Miamissa. Ja ajatukset on jossain kaukana edellä. 

Jotain siis mun päässäni vinksahti. Kai yksin reissaaminen avarsi mun pientä maailmaa niin paljon, että tajusin kuinka paljon mulla on mahdollisuuksia tulevaisuuteni suhteen. En edes muista miksi olinkaan tyytymässä siihen ihan hyvään, melkein kivaan top 2 vaihtoehtoon elämässäni? Miksi mä en voi mennä juuri sinne minne haluan? 

Olen itse luonut ne esteet itselleni, joiden yli ei mukamas pääse. Mä olen tehnyt suuria päätöksiä ensi vuotta koskien ja aion toteuttaa unelmani keinolla millä hyvänsä. Olen aina ollut päättäväinen ihminen, mutta nyt mä olen niin pysäyttämätön, että osa mustakin on jäänyt jälkeen. Kaikkein hassuinta on se, että tulevaisuus ja muutokset eivät pelota mua läheskään niiin paljon kuin nykyhetki. 
Se on ehkä mun suurin haaste. On opittava elämään hetkessä. On tehtävä nyt ne jutut mitä haluaa eikä odottaa, että milloin se elämä alkaa. Siksi mä lähden tämän koulun päätettyäni tekemään juuri sitä mistä kaikkein eniten unelmoin. Sanokaa mitä sanotte, mutta mä menen.

My photos just jumped straight from hot to cold as i arrived back home!
Getting back to the routines has been very hard for me. I don't know whether it's the holy jet lag, the upbeat weekdays or the new plans haunting me. Maybe all of this at once.
I feel like nothing has chanced at home except me. It was noted at my dance rehearsals that even i'm here, my feet is still in Miami and my mind is way ahead.


Something did chance in my mindset while travelling by myself. I think my eyes just opened to realize how many opportunities i have for my future. Life is overwhelming. I can't remember why was i settling down with the 2nd best choise? Why can't i just go where ever i want? 

I'm the only person who created these walls around me that seemed so hard to break through. At the moment, i have made some big desicions concerning next year in my life and i'm about to make those plans to work out no matter what.  I think i've always been a determined person but this time i'm feeling unstoppable. The funniest part is, that i'm not scared of the future anymore as i am scared of the present. 
Maybe that's my biggest challenge in life at the moment. To life in the moment.
Now is the time to do these things i want so badly, i can't wait for my life to get started.
This is why after i'm graduating from the uni i will go and make my dreams to come my reality.



Peplum top - Bik Bok
Jeans - Bik Bok
Sunnies - Lindex
Shoes - Puma
Necklace - Cubus

Note: ei kannata käyttää mustia sukkia vaaleiden farkkujen ja kenkien kanssa ;)
Note: I should've chosen my socks to match my outfit better ;)

2 kommenttia:

  1. Olen iloinen, että heräsit huomaamaan tämän asian. Elämässä usein täytyy tapahtua jotain, mikä ravistelee hereille, että voi todella nähdä oman merkityksensä suunnan valitsijana. On nimittäin hirveän helppoa ja miellyttävää mennä virran mukana ja tyytyä elämään sellaisena kuin se tulee. Jos todella aikoo tavoitella unelmia, joutuu astumaan pois mukavuusalueelta. Sitten vasta voi nähdä missä seisoo. Mutta usko pois - näkymät ovat sen arvoiset.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos ihanasta kommentistasi, kaikki tuo on niin totta. Kuulostaa melkein itsestään selvältä, mutta silti se on niin vaikea tajuta, kunnes kolahtaa.

      Poista