sunnuntai 27. lokakuuta 2013

IHANA HELSINKI




Sanotaan, että koti on siellä missä sydän on. Mun koti (tai sydän) on kai sitten aika monessa osassa. Olen jättänyt palasia kaikkiin kaupunkeihin, jotka pitää sisällään mulle tärkeitä ihmisiä. Kuten olen kertonut, reissaan tällä hetkellä aika ahkerasti kahden kaupungin väliä. Helsinki on mun synnyinkaupunki ja jokin siinä vetää mua puoleensa. Aina kun menen sinne tulen kotiin. Se on ihana tunne. Ja vielä ihanamman Helsingistä tekee se, että mun rakkaat ystävät ovat siellä.

They say your home is where your heart is. I guess my home (or my heart) is divided in pieces then. I've left pieces in every city that holds the people i love. Helsinki is the city i was born in and something in there has always strongly attracted me. Every time i'm in Helsinki i'm at home. It's a lovely feeling. And the thing that makes Helsinki even better is that my best friends are there.


Jacket - Zara
Beanie & scarf - Carlings
Top - Gina Tricot
Skirt & knee high socks - H&M
Shoes - Dinsko

perjantai 25. lokakuuta 2013

COUNTING DAYS

Jos jonkin luonteenpiirteen olen itsestäni huomannut, niin ainakin sen, että mä olen maailman kärsimättömin ihminen. 
En malta odottaa yhtään mitään ja suunnittelen asioita jo puoli vuotta aikaisemmin pieniä yksityiskohtia myöten. Tietenkään kaikki suunnitelmat eivät toteudu, mutta aina on ihana haaveilla. Ja varsinkin näinä pimenevinä ja sateisina aamuina mua kummasti lämmittää se ajatus, että joka aamu olen yhden päivän lähempänä uutta seikkailua!

One thing i have noticed about myself is that i'm terribly impatient person. I just can't wait when i know something good is about to happen soon. So i tend to do very detailed plans even half a year before. Of course the plans never work out and they're not even meant to, but i love dreaming about all of it. Especially this time of the year when the mornings in Finland are starting to get very dark and rainy, it always warms my mind to know that every day i'm getting closer to the new adventure!




torstai 3. lokakuuta 2013

YLÖS JA ULOS



Tämän kuvan hämmästeltävin asia ei ole se, etten osaa sitoa kengännauhojani.
Tässä kuvassa ihmeellistä on se, että osasin tosiaan vetää lenkkitossut jalkaani ja lähteä ulos. 
Se olikin ehkä neljäs kerta tänä vuonna. 
Liikun suhteellisen paljon, sillä tanssiharjoituksia on kuutena päivänä viikossa, mutta en voi sanoa, että ulkoilisin kovinkaan usein tai juoksisin juuri koskaan. Tänään mulla oli hyvä fiilis ja ulkona oli kaunis ilma, joten sain hullun ajatuksen tehdä jotain mitä en ikinä tee, laitoin siis kuulokkeet korviin ja lähdin lenkille.

Huijasin itseni ulos päättämällä, että menen kävelylle ja kävelen vain sen aikaa kuin huvittaa, vaikka vaan korttelin ympäri. Se huijaus toimii aina. Kävelin ensin pitkän lenkin, sitten hölkkäsin ja lopulta juoksin. Kun tulin kotiovelle, käännyin ympäri ja juoksin vielä sen korttelinkin ympäri. Jälkeenpäin oloni oli ihana. En olisi ikinä uskonut, että oikeasti saan itseni ylös, ulos ja lenkille. 

Mun hyvät ideani eivät aina ole kuitenkaan ihan niin hyviä kuin luulen. Huomasin, että ehkä ei ole fiksua lähteä juoksemaan lenkkiä kun on hieman vilustunut olo, jalat kipeänä ja illalla tiedossa kolmen tunnin tanssiharjoitukset. 
Saankin syyttää itseäni siitä, että makoilen nyt sohvalla väsyneenä ja kuumeisena ja jouduin jättämään harjoitukset väliin. 

Ehkä aina ei voi voittaa, mutta ainakin voin sairastaa hyvillä mielin. Huomasin juostessani, että hymyilin itsekseni ja 
oloni oli kevyt. Enkä antanut periksi ja yllätyin itsekin siitä, kuinka hyvin jaksoin. 

Mitä tästä opin? Ei todellakaan ole täysjärkistä lenkkeillä puolikuntoisena ja siksi aionkin lepäillä nyt rauhassa loppuillan, mutta reipas ulkoilu on silti tyhmistä ideoista paras. 


Tämän päivän hilpeää lenkkimusiikkia: