torstai 3. lokakuuta 2013

YLÖS JA ULOS



Tämän kuvan hämmästeltävin asia ei ole se, etten osaa sitoa kengännauhojani.
Tässä kuvassa ihmeellistä on se, että osasin tosiaan vetää lenkkitossut jalkaani ja lähteä ulos. 
Se olikin ehkä neljäs kerta tänä vuonna. 
Liikun suhteellisen paljon, sillä tanssiharjoituksia on kuutena päivänä viikossa, mutta en voi sanoa, että ulkoilisin kovinkaan usein tai juoksisin juuri koskaan. Tänään mulla oli hyvä fiilis ja ulkona oli kaunis ilma, joten sain hullun ajatuksen tehdä jotain mitä en ikinä tee, laitoin siis kuulokkeet korviin ja lähdin lenkille.

Huijasin itseni ulos päättämällä, että menen kävelylle ja kävelen vain sen aikaa kuin huvittaa, vaikka vaan korttelin ympäri. Se huijaus toimii aina. Kävelin ensin pitkän lenkin, sitten hölkkäsin ja lopulta juoksin. Kun tulin kotiovelle, käännyin ympäri ja juoksin vielä sen korttelinkin ympäri. Jälkeenpäin oloni oli ihana. En olisi ikinä uskonut, että oikeasti saan itseni ylös, ulos ja lenkille. 

Mun hyvät ideani eivät aina ole kuitenkaan ihan niin hyviä kuin luulen. Huomasin, että ehkä ei ole fiksua lähteä juoksemaan lenkkiä kun on hieman vilustunut olo, jalat kipeänä ja illalla tiedossa kolmen tunnin tanssiharjoitukset. 
Saankin syyttää itseäni siitä, että makoilen nyt sohvalla väsyneenä ja kuumeisena ja jouduin jättämään harjoitukset väliin. 

Ehkä aina ei voi voittaa, mutta ainakin voin sairastaa hyvillä mielin. Huomasin juostessani, että hymyilin itsekseni ja 
oloni oli kevyt. Enkä antanut periksi ja yllätyin itsekin siitä, kuinka hyvin jaksoin. 

Mitä tästä opin? Ei todellakaan ole täysjärkistä lenkkeillä puolikuntoisena ja siksi aionkin lepäillä nyt rauhassa loppuillan, mutta reipas ulkoilu on silti tyhmistä ideoista paras. 


Tämän päivän hilpeää lenkkimusiikkia:

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti